Blomqvist & Co

Aktiebolaget Blomqvist & Co Osakeyhtiö oli suomalainen Helsingissä vuosina 1909–1926 toiminut elintarvikealan yritys. Blomqvist & Co oli aikanaan Suomen toiseksi suurin suklaa-, karamelli-, pastilli-, marmeladi- ja keksitehdas. Yhtiön tavaramerkkinä oli päiväperhonen.^[1]

Blomqvist & Co sai alkunsa Karl Edvard Blomqvistin (1868–1925) ja Gustaf Alfred Lindermanin vuonna 1905 perustamasta yrityksestä. Edvard Blomqvist oli ollut Karl Fazerin palveluksessa vuosina 1896–1905 ja hänen sisarensa Berta oli naimisissa Karl Fazerin kanssa. Blomqvist & Co:n tehdas sijaitsi Sörnäisissä Lautatarhankatu 4:ssa. Vuonna 1913 yhtiöön liitettiin osia konkurssin tehneestä Töölössä toimineesta makeisvalmistajasta Aktiebolaget Westerlund & Co:sta. Vuonna 1922 Blomqvist & Co osti toimintansa lopettaneen Ab Laborator Oy:n ja muutti sen yhtiön nimen Fastighets Ab Fjäriln sekä siirsi oman tuotantonsa ja konttorinsa Laborator Oy:n Lautatarhankatu 10:ssa sijainneeseen kolmikerroksiseen kiinteistöön. Lanorator oli 1901 toimintansa aloittanut teknokemian yritys, joka valmisti muun muassa saippuaa, lysolia, suopaa, erilaisia musteita, leimasinvärejä, nahkavoiteita, sinettilakkaa, liimaa, etikkaa, hajuvesiä ym. Blomqvist & Co:n palveluksessa oli 1913 200 työntekijää ja 1924 150 työntekijää.^[1][2][3]

Edvard Blomqvist oli Blomqvist & Co:n palveluksessa teknillisenä johtajana vuoteen 1923 saakka, jolloin hän perusti oman suklaatehtaansa, Ab Edvard Blomqvist & Söner Oy:n Kivenhakkaajankatu 2:een. Tämä tehdas meni Blomqvistin kuoltua konkurssiin vuonna 1927. Max Fazer oli Blomqvist & Co:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1911 ja hänen perustamansa Ab M. E. Fazer & Co Oy oli Blomqvist & Co:n suurin osakkeenomistaja vuonna 1919. Vuodesta 1920 alkaen yhtiön omisti Ivar Lindfors (1872–1950) ja hänen yhtiönsä Ivar Lindfors Ab Oy. Ivar Lindfors oli Blomqvist & Co:n hallituksen puheenjohtajana 1920–1925 ja hänen veljensä Axel Lindfors oli yhtiön toimitusjohtajana. Vuodesta 1925 alkaen yhtiön omisti sitten H. A. Elfving.^[1][4]

Blomqvist & Co:n toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1925 yhtiön taloudellisen tilanteen ja vuoden 1926 alusta voimaan tulleen 20% makeisveron vuoksi. Kiinteistön omistaneen tytäryhtiö Ab Fjäriln:in omistajaksi tuli 1926 makkaratehtaille eläinsuolia valmistanut, lihatuotevalmistajien ja lihakauppiaiden omistama Suomen Suoliliike Oy, joka otti Lautatarhankatu 10:n rakennuksen omaan käyttöönsä. Suomen Suoliliike siirtyi myöhemmin myymään ja valmistamaan lihankäsittelykoneita, myymäläkalusteita ja elintarvikelisäaineita. Kiinteistöyhtiö Fjäriln fuusioitiin Suomen Suoliliikkeeseen vuonna 1965 ja Lautatarhankatu 10:n rakennus purettiin vuoden 2000 tienoilla.^[1][5][3]